Ikääntyvä väestö ja eläkejärjestelyjen ongelmat eri jäsenmaissa vaativat eläkeiän nostamista ja joustavampia muotoja siirtyä eläkkeelle. Arviointien mukaan poliittiset päätöksentekijät eivät ole juurikaan tukeneet aktiivista ikääntymistä luomalla uudenlaisia palveluja. Työnantajat ja työntekijöiden edustajat voivat edistää tai tehdä aloitteita ikääntyvän väestön ohjauspalvelujen kehittämiseksi julkisten ja yksityisten organisaatioiden kumppanuushankkeina. (OECD 2004.)

Suomessa ikääntyvien pitäminen työelämässä nykyistä pidempään on sekä julkisen talouden kestävyyden että työvoiman riittävyyden kannalta tärkeää (Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle 2006). Työuran loppupäässä työssäoloaika pitäisi pidentyä kolmella vuodella. On huolehdittava aikuisten työssä pysymisen edellytysten ja osaamisen kehittämisestä. Kasvavan eläkeväestön sivistystarpeet tulee ottaa huomioon koulutustarjonnan ja –muotojen suunnittelussa.  

Työvoiman ikääntyessä ikääntyneiden työpanoksen merkitys korostuu. Työoloja ja työaikajärjestelyjä pitäisi kehittää vastaamaan paremmin ikääntyneiden työntekijöiden tarpeita. Työssä jatkaminen nykyistä pidempään edellyttää työelämänlaadun parantamista. Esitykset työelämän laadun parantamiseksi tehdään vuoden 2006 loppuun mennessä. (Hyvää työtä ja osaavaa työvoimaa 2006.)

Lähteet:

• Hyvää työtä ja osaavaa työvoimaa. 2006. Työministeriön tulevaisuuskatsaus ensi hallituskaudelle. Helsinki: Työministeriö.
• OECD. 2004. Career guidance: a handbook for policy makers.
• Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalla. 2006. Opetusministeriö. Saatavilla www-osoitteesta: <URL: http://www.minedu.fi/opm/koulutus/pdf/Koulutuspoliittinen_selonteko.pdf>. Luettu 14.6.2006.
  

Käytännön toimenpiteitä

Aineistoa, kirjallisuus