Arviointiin osallistui 14 maata: Alankomaat, Australia, Englanti, Espanja, Etelä-Korea, Irlanti, Itävalta, Kanada, Luxemburg, Norja, Saksa, Suomi, Tanska ja Tsekinmaa. Tässä arviointihankkeessa uraohjauspalveluilla tarkoitetaan eri oppilaitosmuodoissa toteutettavaa opintojen ohjausta sekä työvoimatoimistojen antamia uraohjauspalveluja. Arvioinnin tulokset osoittavat, että OECD jäsenmaat eivät pysty tällä hetkellä täysin vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Raportin mukaan jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa työmarkkinoille siirtyvät nuoret tarvitsevat omaa urasuunnittelua koskevia tietoja ja taitoja. Aikuiset tarvitsevat taitoja työssä tapahtuvien uusien vaatimusten kohtaamiseen. OECD:n jäsenmaat korostavat aktiivista työvoimapolitiikkaa sekä elinikäistä oppimista, jotta kansalaiset selviytyisivät monimuotoistuvilla koulutus- ja työmarkkinoilla. Näiden poliittisten linjausten onnistuminen käytännössä edellyttää toimivia kansallisia uraohjauspalveluja.

Arviointiraportissa jäsenmaita ei suoraan vertailla keskenään, vaan kunkin arvioitavan teeman osalta mainitaan erikseen muutamia esimerkkejä hyvistä kansallisista käytännöistä. Yleisenä havaintona OECD:n arviointiraportti osoittaa useita kohteita, joissa kansalliset urapalvelut eivät pysty vastaamaan kansallisissa poliittisissa linjauksissa yksilöityihin tavoitteisiin. Palvelujen tarjonta ei vastaa kysyntään, ennen kaikkea aikuisten uraohjauksen osalta. Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia uraohjauksessa ei vielä käytetä täysin hyväksi, jotta voitaisiin joustavammin ja kustannustehokkaammin vastata ohjauksen kysyntään ja eri asiakasryhmien tarpeisiin. Ohjaus keskittyy turhan usein yksittäisiin valintatilanteisiin, elinikäiseen urasuunnitteluun liittyvät valmiudet jäävät vähemmälle huomiolle. Ohjausalan työntekijöiden koulutus ei aina vastaa työtehtävien vaatimuksia ja eri hallinnonalojen ja sidosryhmien keskinäinen yhteistyö on jäsentymätöntä.

Arviointiraportissa esitetään jäsenmaiden hallituksille toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla voitaisin kaventaa uraohjauspalveluja koskevan kansallisen päätöksenteon ja käytännön välistä kuilua. Muun muassa kansallisen eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä tulisi parantaa ja uraohjauspalveluja koskevaa päätöksentekoa tukevaa tutkimusta ja tietovarantoja tulisi kehittää.

SUOMEN OHJAUSJÄRJESTELMÄSSÄ PALJON HYVÄÄ

Suomen vahvuuksina raportissa mainitaan esimerkiksi ohjauksen sisällyttäminen opetussuunnitelmiin perusopetuksessa ja toisella asteella. Suomessa ohjaajina toimivien kelpoisuuksia myös säädellään asetuksella. Ohjauksen työmuodot ovat monipuolisia eri oppilaitosmuodoissa ja työvoimatoimistoissa. Julkishallinto tuottaa kattavasti valtakunnallisia koulutus- ja ammattitietoja. Viime vuosina Suomessa toteutetut kansalliset ohjauksen arvioinnit ja niiden perusteella käynnistetyt toimenpiteet mainitaan raportissa hyvinä käytäntöinä. Raportissa mainitaan myös, miten Suomi on koulutus- ja työvoimapolitiikassa korostanut ohjauksen merkitystä syrjäytymisen ennaltaehkäisyn ja yhteiskunnallisen tasa-arvon näkökulmista. Kehittämiskohteina mainitaan ohjauksen palautejärjestelmien kehittäminen. Arviointiraportissa ei tehdä vertailuja palvelujen saatavuudesta osallistujamaiden kesken.

SUOMESSA JO MENEILLÄÄN OECD:N TOIMENPIDE-EHDOTUSTEN MUKAISIA HANKKEITA

Suomi on vuosina 2000-2003 tehtyjen kansallisten arviointien tulosten perusteella käynnistänyt toimenpiteitä, jotka ovat raportissa mainittujen kehittämisehdotuksen suuntaisia. Esimerkiksi valtioneuvoston joulukuussa 2003 hyväksymässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2003-2008 otetaan kantaa koulutustakuuseen ja ohjauksen saatavuuden lisäämiseen. Korkeakoulujen kanssa tehdyissä tulossopimuksissa opetusministeriö on erikseen varannut voimavaroja opiskeluprosessin ohjauksen tehostamiseen. Perusopetuksen ja lukion uusissa opetussuunnitelmien perusteissa oppilaitosten ylläpitäjiä edellytetään laatimaan suunnitelmat opetuksen tukipalvelujen kehittämiseksi. Työllisyyden politiikkaohjelmassa kiinnitetään erikseen huomiota poikkihallinnollisiin nuorten ja aikuisten koulutukseen ohjaamiseen. Opetushallitus on käynnistänyt laajan nelivuotisen ohjauksen kehittämishankkeen, jossa pyritään seutukunnallisen eri hallinnonalojen yhteistyön kehittämiseen. Lisäksi työhallinnossa on jo käynnistetty teemaan liittyviä tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämishankkeita.

Suomi osallistui arviointiin opetus- ja työministeriöiden yhteishankkeena. Arviointiaineiston kansallisesta kokoamisesta ja yhteenvedosta vastasi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. OECD ei tee raportissaan Suomea koskevia toimenpide-ehdotuksia, koska arvioinnin yhteydessä Suomeen ei tehty ulkoista arviointikäyntiä.