Nuorten uraohjauspalvelujen kehittämisen haasteina ovat ohjauksen saatavuus, laatu ja palvelumuotojen monipuolisuus kouluissa ja alueellisissa, moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa. OECD (2004) ehdottaa, että eri sidosryhmien ja hallinnonalojen yhteistyö virallisesti vahvistetaan, urasuunnittelutaidot integroidaan opetussuunnitelmiin ja ohjauspalvelujen laadunvarmistusjärjestelmiä kehitetään. Myös koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ohjauspalveluja tarvitaan, jotta ilman tutkintoa olevat nuoret siirtyvät koulutukseen tai työelämään. Kouluissa ohjaukseen pitäisi sisältyä myös keskeyttämisen ennaltaehkäisy. Ohjauspalvelujen saatavuutta tulisi parantaa kehittämällä joustavia ja monipuolisempia työmuotoja. Koulutus- ja ammattitiedon tuottamisessa ja jakamisessa tarvitaan mm. alueellisten toimijoiden kesken yhteistyötä. Ohjauksen laadun systemaattinen arviointi on usein puutteellista, laatustandardeja ei ole ja arviointi- ja palautetietoa kerätään palvelujen käyttäjiltä. Myös kansallisen päätöksenteon pohjalla olevan ohjauksen tilatiedon on todettu olevan puutteellista.  

Perusopetus

Perusopetuksen opetussuunnitelma perusteissa (2004) ohjauksen järjestäminen on osa opiskelun yleistä tukea. Opetussuunnitelmassa todetaan, että ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen kestävä jatkumo. Jatkumo muodostuu silloin, kun ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa.  Paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee määritellä ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako.

Uusissa opetussuunnitelman perusteissa ohjaus määritellään koulun yhteisenä toimintana, jossa kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineen opiskelussa, auttaa oppimaan oppimisen taitojen kehittämisessä ja ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien synnyssä. Opinto-ohjaajien ohella myös muulla henkilöstöllä on omat vastuualueensa. Ohjaustoimintaa kuvaavissa suunnitelmissa tulisi näkyä oppilaitoksen sisäisen työnjaon lisäksi moniammatillisen, eri hallinnonalojen välisen ja työelämän sekä huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet ja toimintatavat.

Perusopetuksen opetussuunnitelma perusteissa oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä edistämällä oppilaan opiskeluvalmiuksia ja kehittämällä elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjauksen erääksi tavoitteeksi asetetaan myös syrjäytymisen ehkäisy. Perusasteen oppilaanohjaajien ja toisen asteen opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä tulee tukea oppilaan siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa.  

Perusopetuksen opetussuunnitelma perusteet sisältävät kuvauksen oppilaanohjauksen tavoitteista vuosiluokilla 1-2, 3-6 ja 7-9. Vuosiluokilla 1-2 ja 3-6 oppilaanohjausta toteutetaan eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaalla on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisten arkielämän kysymysten pohtimiseksi. Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjausta järjestetään luokkamuotoisena ohjauksena, henkilökohtaisen ohjauksena, pienryhmäohjauksena sekä työelämään tutustumisena. Koulutus- ja ammattitietous on olennainen sisällöllinen kokonaisuus perusasteen ohjauksessa. Tavoitteena on, että oppilaat hakisivat tietoa koulutusvaihtoehdoista ja ammateista valintansa perustaksi. Työelämään tutustuminen (TET) kuuluu osana ammatteihin ja työelämän pelisääntöihin perehtymiseen. 

Lukiot

Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa (2003) todetaan myös, että ohjaustoiminnan tulee muodostaa jatkumo. Opinto-ohjauksen kurssien tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuus hankkia ne tiedot ja taidot, joiden varassa hän tekee jatko-opintojaan koskevia suunnitelmia ja pohtii ammatillista suuntautumistaan. Lukiokoulutuksessa on yksi pakollinen kurssi sekä yksi syventävä kurssi. 

Nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet (2003) määrittävät oppilaitoksessa tarjottavan opiskelijan ohjauksen ja tuen. Ohjaustoiminta on kokonaisuus, jonka tavoitteena on ensinnäkin tukea opiskelijan opintoja eri vaiheissa. Toiseksi ohjauksen tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tehdä koulutusta ja elämänuraan koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjauksen muotoina ovat henkilökohtainen, kurssimuotoinen ja pienryhmässä tapahtuva ohjaus. Ohjaustoiminta on koko koulun henkilökunnan asia. Opinto-ohjaajalla on kuitenkin päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä, ohjauskokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Koulutuksen järjestäjän on sisällytettävä opetussuunnitelmaan kuvaus ohjauksen tehtävistä ja työnjaosta sekä yhteistyöstä muiden oppilaitosten kanssa. Lisäksi opetussuunnitelmassa tulee määritellä yhteistoiminnan puitteet eri asiantuntijoiden ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa sekä kuvattava yhteistyö huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö.   

Ammatilliset oppilaitokset

Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa opinto-ohjausta tulee sisältyä vähintään 1,5 opintoviikkoa opiskelijan opintoihin. Ammatillisen koulutuksen uudistamisessa on pyritty yksilöllisyyden, valinnaisuuden ja joustavuuden lisäämiseen. Opiskelijat laativat opintojen alkuvaiheessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, joka perustuu heidän aikaisempiin opintoihinsa, työkokemukseensa ja tavoitteisiinsa työelämässä jatkossa. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössä, suunnitella opintojaan, sitoutuu opiskeluun ja seuraa opintojensa etenemistä. Opiskelijan pitäisi osata hakea tukea opiskeluvaikeuksiinsa sekä työtä ja opiskelupaikkaa hakiessaan.  
Jokaisella ammatillisen puolen koulutusalalla on uudistuksen myötä lisätty työelämäyhteyksiä. Työssäoppiminen on osa opintoja, sillä osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikoilla. Näyttötutkinnot ovat aikuisille kehitetty tutkinnon suoritustapa, joita on tutkittu mahdollisena osaamisen arviointimuotona myös nuorten opiskelijoiden ammatillisessa koulutuksessa.
Lisäksi eri ammattialojen opetussuunnitelmissa kohdassa ”Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen” todetaan, että ammatillisen koulutuksen tavoitteena tulee olla, että opiskelijalle kehittyy kaikilla aloilla tarvittavia valmiuksia kuten oppimistaidot. Oppimistaidot tarkoittavat opiskelijan valmiutta elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Opiskelijalla pitäisi muodostua valmiudet arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä suunnitella opiskeluaan, jotka ovat vahvasti opinto-ohjauksellisia tavoitteita.   

Lähteet:

• Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Helsinki. Opetushallitus.
• OECD. 2004. Career guidance: A handbook for Policy Makers.
• Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.  Helsinki. Opetushallitus.
  

Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet

Nuorten ohjauksen kehittämishaasteet

Käytännön toimenpiteitä

Aineistoa, kirjallisuutta