Vuonna 2006 ilman peruskoulun päättötodistusta jää noin 330 nuorta ja toisen asteen koulutuksen jättää aloittamatta noin 3400 peruskoulun päättänyttä. (Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalla 2006). Näillä nuorilla on vaarana jää kokonaan koulutuksen ulkopuolelle ja myöhemmin syrjäytyä työelämästä. Koulutusurien sujuvuus nivelvaiheessa ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy ovat keskeisiä tavoitteita kaikille koulutussektoreille. Oppilaiden tukemiseksi on kehitetty varhaisen puuttumisen keinoja, tuki- ja neuvontapalveluja sekä työpainotteisia opetus- ja työmuotoja. Tätä työtä tehdään eri hallinnonalojen toimijoiden kesken (perusopetus, lukio, ammatillinen koulutus, työpajat, kuntien sosiaali- ja nuorisotoimi sekä terveystoimi). Nuorten jatkokoulutus- tai työpaikka on pyritty varmentamaan seurannalla, jatkosuunnitelmien selkiyttämisellä sekä yksilöllisesti räätälöitävillä opinto-ohjelmilla.
 
Ohjauspalvelut ovat keskeinen osa koulujen ja oppilaitosten ennaltaehkäisevää työtä. Suomessa uudet opetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että kouluissa ja oppilaitoksissa laaditaan oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskeva suunnitelma. Oppilas-/opiskelijahuoltosuunnitelma laaditaan kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Oppilas-/opiskelijahuoltotyön tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytyminen ongelmien varhaisella tunnistamisella ja puuttumiselle. 

Oppilaiden ja opiskelijoiden jälkiseurannan merkitys on nostettu esille muun muassa Toisen asteen koulutuksen sähköisen hakujärjestelmän kehittämisryhmä (2006) esittää, että jälkiohjauksen vastuukysymykset tulisi määritellä säädöksissä ja toteuttaa laajassa yhteistyössä.

Erilaisia varhaisen puuttumisen keinoja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseksi ehdottaa Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmä (2005). Mainittuja keinoja ovat muun muassa, että kehitetään erilaisia varhaisen puuttumisen keinoja, kohdennetaan opettajien perus- ja täydennyskoulutusta oppilaiden ongelmien tunnistamiseen ja käsittelyyn, lisätään työ- ja käytäntöpainotteisia opetus- ja työskentelymuotoja, säädetään oppilaille oikeus henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen sekä uudistetaan oppilaanohjauksen sisältöjä ja menetelmiä. Lisäksi esitetään, että perusopetuksen lisäopetus säädettäisiin nuoren subjektiiviseksi oikeudeksi. Ammatillisia perustutkintoja työryhmä esittää kehitettäväksi siten, että tutkintojen osista olisi mahdollista koota kokonaisuuksia, joita suorittamalla voitaisiin muodostaa yksilöllisiä polkuja työelämään niille nuorille, joilla ei ole valmiuksia yhtäjaksoisesti suorittaa koko kolmivuotista ammatillista perustutkintoa. Vuonna 2007 käyttöön otettavan sähköisen hakujärjestelmän avulla voidaan seurata reaaliaikaisesti haku- ja valintaprosessien etenemistä ja täyttää vapautuvia paikkoja nykyistä tehokkaammin. Opiskelijoiden joustavaa siirtymistä koulutusmuodosta toiseen tulee kehittää siten, että siirtyminen on mahdollista muulloinkin kuin yhteishaun ajankohtina. Nuorten työpajojen sekä perus- ja lisäopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyössä keskitytään niihin nuoriin, jotka keskeyttävät joko perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen tai eivät sijoitu perusasteen jälkeiseen koulutukseen.

Vuonna 2006 käynnistetään ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeiluohjelma vuosille 2006-09 (Ammatilliseen koulutukseen ….2006). Kokeilun aikana luodaan ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen opetussuunnitelman perusteet koulutuksen toteutuksen sekä opiskelijoiden ohjaus- ja tukitoimien ja opinto-ohjauskäytäntöjen perusteella. Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus on tarkoitettu nuorille, joilla ei ole selkiytynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksessa käytetään työvaltaisia opiskelumenetelmiä. koulutus sisältää eri koulutusmuotoihin ja työelämän ammatteihin tutustumista. Opiskelijan elämänhallintataitoja myös vahvistetaan. Opiskelijan tulee saada riittävästi henkilökohtaista ja muuta ohjausta. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman vastuuopettajan ohjauksessa. Oppilaitoksen tulee tehdä asiantuntijayhteistyötä oppilaitoksen sisällä, eri oppilaitosten välillä, huoltajien kanssa sekä oppilaitosten ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.  

Lähteet:

• Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio. 2005. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33. Helsinki. Opetusministeriö.
  Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutuskokeilu. 2006.
• Toisen asteen koulutuksen sähköisen hakujärjestelmän kehittämistyöryhmän muistio. 2006. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:5. Helsinki. Opetusministeriö.
• Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalla. 2006. Opetusministeriö.

Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet

Nuorten ohjauksen kehittämishaasteet

Käytännön toimenpiteitä

Aineistoa, kirjallisuutta